lauantai 3. joulukuuta 2016

Tulum - Mayojen jalanjäljillä

Tytti ja minä, valmiina matkaan ;)
Tulum oli meille ensimmäinen kosketus Cancunin ulkopuolelle ja samalla toinen kosketus Meksikon bussiliikenteeseen, koska kahdestaan meillä ei ollut hinkua lähteä vuokraamaan kuljettajaa ja autoa Meksikon kohtuu korkeilla hinnoilla. Osa turisteista selkeästi on valmis maksamaan kovan hinnan omasta kuljettajastaan koska tinkivaraa ei juuri tuntunut löytyvän, täysin turhaan tosin, sillä Meksikon bussiliikenne oikeasti toimii! :)

Meksikossa toimii paikallinen bussifirma ADO, jonka nettisivut https://www.ado.com.mx/ado2/#/ ovat todella selkeät ja jonka kautta oli aina helppo tarkistaa aikataulut ja hinnat reissuillemme. Bussit olivat ilmastoituja (välillä jopa liiankin!) ja uusia ja niissä sai lähes poikkeuksetta nauttia espanjaksi päällepuhuttaja elokuvia ;) Majoituspaikkamme sijainti Cancunin bussiaseman liepeillä mahdollisti meille aina lähdön ja paluun tutulta ja turvalliselta asemalta, jossa jo kassavirkailijatkin alkoivat parin viikon aikana meidät varmasti tunnistaa ;) Palvelu oli ystävällistä ja selkeää. Kaikki lippumme ostimme suoraan asemalta ja samalla pystyimme varmistamaan aikataulut, jotka kyllä jokaisella kerralla pitivät täysin paikkansa netissä ilmoitettujen kanssa :)

Matka Tulumiin bussilla kesti n. 2-2,5 tuntia (130 km Cancunista) ja hintaa menopaluulle tuli alle 20 euroa (noin 300 Meksikon pesoa) per henkilö.


ADO-bussi toi meidät Tulumin keskustaan, joka vaikutti olevan kaikki yhden suoran tien varrella. Pieni ja tiivis keskusta-alue, jossa ei ollut juuri nähtävää. Nappasimme pikaisesti evästä nassuun eurolla meksikolaisesta pikaruokaketjusta, josta reissumme aikana useamminkin nappasimme pikaeväät. Sangen hyvät tacot ja enchilladisit vaikka ketjupaikka olikin :) Ja sitten nappasimme taksin viemään meidät Tulumin raunioille, jonne matkamme suuntasi. Taksi keskustasta Tulumiin pienellä tinkaamisella oli noin 6 euroa (100 pesoa). Myöhemmin kuulimme, että bussi olisi jättänyt meidät suoraan Tulumin raunioille jos olisimme pyytäneet mutta tulipa nyt samalla reissulla nähtyä Tulumin keskusta-aluekin ;)


Tulumin raunio-alueelle saapuessamme saimme aika pian vastaamme paikallisarmeijan, joista jokainen yritti myydä jonkinlaista pakettia Tulumiin oppaan tai veneretken tai jonkin muun mukavan lisän kera. Hieman meinasi hirvittää, että mitenhän tiukasti täällä saa sanoa ei, mutta kun kohteliaasti kieltäydyimme ja kerroimme haluavamme mennä itseksemme niin saimme silti erittäin ystävällisen opastuksen ja kartan joilla pääsimme alkuun. Kuvassa ei näy paikallisarmeijaa vaan paikallinen orava, joka taisi olla ensimmäinen eläin jonka matkallamme meksikossa tapasimme :) Pääsylippu Tulumiin oli noin 4 euroa (65 pesoa) per henkilö, kun sinne lähti itsekseen eikä huolinut opasta matkaan ;)


Tulumissa saimme myös ensi kosketuksen näihin lisko-otuksiin, joita loppujen lopuksi tuntui olevan koko saari täynnä. Sama minne menit, niin nämä liskokaverit olivat myös siellä ;)


Itse raunioalueelle sai ensin parkkipaikoilta ja lipunmyynnistä kävellä pienen hetken. Alku vaikutti lupaavalta sen suhteen, että ihan valtavia turistimassoja ei tänä päivänä tällä paikalla olisi, mutta polun päässä sitten kyllä valkeni, että kyllähän Tulum vain turisteja vetää puoleensa, eikä suotta! Onhan Tulum helpoiten lähestyttävissä oleva Maya-intiaanien rauniokylä asustitpa sitten missä tahansa Yucatanin niemimaan turistikohteessa ;)


Vinkkinä niille, jotka haluavat tutkia Tulumia ilman niin suuria turistimassoja, saavu aikaisin! Meillä kävi onni, että olimme paikalla aamun varhaisimmalla bussilla ja sitä kautta saimme edes hetken nauttia Tulumista ilman sitä väenpaljoutta joka sinne päivän mittaan kasaantui. Toisaalta, kun turistimassat valuivat Tulumiin omien oppaidensa kera, saimme me samalla halutessamme kuunnella muiden oppaita maksamatta siitä penniäkään ;) Tosin eivät oppaat juuri sen enempää osanneet kertoa kuin mitä luki Tulumin alueelta löytyvissä esittelytauluissa ihan kivasti puhtaalla englannin kielellä ;)


Tulumin raunio-alue on sangen hyvin säilynyt paikoitellen ja siellä kulkiessaan pystyi oikeasti näkemään, miltä ikivanha Maya-kaupunki on näyttänyt kukoistuksensa parhaina päivinä.Sijainniltaan Tulum on upealla paikalla ja nähtävää siellä riitti useaksi tunniksi ainakin meille :)

 Tulumin raunioaluetta ympäröi selkeä kivimuuri, joten sen sisällä seikkaileminen on kokemattomammallekin turistille sangen helppoa. Eksymisen vaaraa ei ole ;) Selkeät polut johdattivat rakennuskelta ja kohteelta toiselle eikä sitäkään, että jotakin jäisi näkemättä ilman opasta tarvinnut pelätä.


Turisteja Tulumissa tosiaan riitti ja vaikka täällä jakamani kuvat voivat antaa sellaisen ajatuksen, että siellä sai kulkea yksinään, täytyy minun tuottaa pettymys. Kuvat on napattu juuri sillä oikealla sekunnilla kun muut turistit ovat olleet pois tieltä ;) Onneksi Tulumin alue on kuitenkin kohtalaisen iso ja kun itsellä ei ole kiire, saa siellä olla hetken omassakin rauhassa kun antaa oppaiden kanssa kulkevien turistimassojen mennä menojaan.  Valitettavasti turisteista löytyy ainakin Meksikossa niitä hävyttömiäkin joiden takia itse häpeää olevansa tursti. Tulumissa saimme tästä ensimmäiset merkit kun turistit kiipeilivät raunioden rakennuksille ottamaan itsestään kuvia vaikka se oli ankarasti kielletty. Jokainenhan tietää miltä tuo rauniokaupunki näyttää tulevaisuudessa jos lauma turisteja kilmuaa sen rakennuksilla päivittäin :( Muutama vahti koko Tulumin alueella ei ihan riitä pitämään yllä järjestystä..


Raunioalueella sijaitsi myös upea suljettu ranta, jonne kuulemamme mukaan kilpikonnat saapuivat pesimään tiettyinä aikoina vuodesta. Meidän reissumme ajalle ei kilpikonnia pesimäpuuhiin osunut, mutta hyvillä mielin olimme siitä, että ranta ei koskaan ollut ihmisten käytössä vaan se oli täysin suljettu vain ja ainoastaan sitä varten, että kilpikonnien pesimäpuuhiin ei puututa. 


Jos kilpikonnat jäivät meiltä Tulumissa näkemättä,  saimme siellä tavata jos ja vaikka minkälaista liskoa. Osa liskoista oli niin valtavan kokoisia, että lähemmän tuttavuuden tekeminen ei käynyt kyllä mielessä ja tämäkin kuva on räpsäisty kameran zoomi maksimiasennossa ;)


Rauniokaupungin alueelta löytyy myös ihmisille avoinna oleva ranta. Todella kaunis ja siisti, mutta erittäin täynnä ihmisiä. Vaikka me suuntasimme Tulumiin pilvisenä päivänä välttääksemme pahimman paahteen, oli ranta silti tupaten täynnä ja kuva ei todellakaan kerro sitä väkimäärää mikä sieltä löytyi kun portaat kapusi alas. Voin vain kuvitella miltä ranta näyttää kuumempana päivänä, kun jokainen vierailija lähtee sinne vilvoittelemaan itseään raunioalueen helteestä ;) 

 


Maisemat Tulumissa olivat kerrassaan upeat ja jo pelkästään niiden takia kannattaa reissu tähän Maya-kaupunkiin tehdä. 



Kokonaisuutena Tulum oli käymisen arvoinen paikka. Se on rauniokaupungeista helpoiten saavutettavissa mistä tahansa Yukatanin turistikohteesta. Kaikki paikalliset matkatoimistot myyvät Tulumiin opastettuja matkoja, jotka lähtevät ihan sieltä hotellin kotiovilta. Näillä sitten toki oli hintaa ja vaikka kuinka käytimme tinkimistaitojamme, emme valmista pakettimatkaa Tulumiin saaneet alta 50 euron/pää vaan ne olivat likemmäksi 70e/pää. Pienellä omatoimiseikkailulla selvisimme Tulumin reissusta 30 eurolla/henkilö + muutaman euron ruokailu reissun päällä.


Kun olimme Tulumin rauniokaupungin seikkailleet päädyimme vielä ystävämme vinkistä rauniokaupungin eteläpuolella olevalle rannalle. Ranta vaikutti todella kauniilta ja rauhalliselta, mutta ilma alkoi näyttää siltä, että vettä oli mahdollisesti tulossa ja tuuli kävi kylmäksi joten uiminen ei houkuttanut. Sen sijaan saimme kimppuumme pari paikallista, jotka rupesivat myymään meille snorklaus reissua Tulumin edustalle. Jokainenhan tietää, että kun meri lyö aaltoja ja taivas on pilvessä ei snorklaamisesta yleensä tule mitään, kun vesi muuttuu sameaksi ja niimpä kohteliaasti kieltäydyimme naureskellen tästä humpuukista. Paikallisilla oli kuitenkin toinenkin myyntivaltti ja he halusivat lähteä käyttämään meitä veneellä Tulumin raunioiden edustalla josta saisimme kuulemma maailman upeimmat valokuvat El Castillosta. Tällä kertaa olimme tosissamme kieltäytymässä, mutta lopulta pojat heittivät että käyttävät meitä reissussa noin 6 eurolla (100 pesoa), jolloin päätimme että eipä siinä isoa summaa menetä jos kokeilee. Veneemme lähdettyä rannasta alkoivat laivapojat poltella jotain mystisen makean hajuista ja heillä tuntui olevan sen verran mukavaa, että ei ollut vaikea päätellä että muutakin oli vedetty kuin pulkkaa. Meri alkoi aaltoilemaan yhä enemmän ja hiukan alkoi jo hirvittää että kuinkahan tässä käy. Lopulta retkemme kesti ehkä 5 minuttiia kun ilmoitimme että meidät voisi viedä takaisin rantaa. El Castillo tuli nähtyä mereltä päin ja mahalihakset saivat treenin kun sen verran paljon pelotti :P Veneen tultua rantaan repesi taivas kaatosateeseen, mutta onneksi rannalta löytyi nopeasti taksi joka vei meidät samaan hintaan Tulumin keskustaan kuin tullessa.

Sieltä hyppäsimme ADO-bussin kyytiin ja matkasimme takaisin Cancuniin. Matkalalla näimme Tulumin Maya-kaupungin edessä olevan ADO-bussipysäkin, johon olisi ilmeisesti voinut jääädä tullessa suoraan ja samalta pysäkiltä olisi myös pystynyt hyppäämään bussin kyytiin paluumatkalle. Tällä tavalla toimiessa olisi säästänyt taksimatkat Tulumin keskustasta raunioille. Vinkkinä muille matkalaisille ;)


3 kommenttia:

  1. Kiva kuulla reissustanne. Karbianmeren kauniit maisemat veivät sydämen jo ajat sitten, mutta matkailun hinta on este toiselle matkalle. Meksiko on myös melko levoton maa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että blogitesktejäni on ollut kiva lukea :) Maisemat ovat kyllä uskomattomat tuolla päin maailmaa, ja puhtaita! :) Rahahan se estää kaikes hauskan, mutta jos halvat lennot löytää niin koin kyllä että Meksikon hintataso oli ihan kohtuullinen :) Kunhan pysyi poissa pelkiltä turistialueilta :) Levottomuutta en Yucatanin alueella havainnut vaan koin kyllä olevani siellä turvassa. Toisin oli esim. Balin Kutalla...

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista