Matka vuoristoon - Kitulgalasta aina Nuwara Eliyaan

Tee viljelmiä vuorilla

Yhden päivän reissu Negombosta Sri Lankan vuoristoihin oli kaikista reissuistamme hankalin järjestää. Juuri kukaan ei suostunut lähtemään ajamaan tätä meidän haluamaamme reissua. Yöpymisen kanssa reissu olisi onnistunut monenkin kuskin kanssa, mutta me kun halusimme välttämättä tehdä näitä päivän reissuja ja päästä omaan hotelliimme yöksi ;) Päivän reissunakin tämä lopulta onnistui. Voin lämpimästi suositella Marshall- nimistä miestä, joka omistaa pienen majatalon ja ravintolan Negombossa. Ensinnäkin hänen ravintolansa oli todella edullinen ja ruoka oli erittäin hyvää! Lisäksi hän järkkäsi myös kuskeja reissuille ja ajoi myös itse. Kerron Marshalista enemmän kirjoituksessa Negombosta, mutta nyt takaisin tähän reissuun joka oli yksi upeimmista Sri Lankassa tekemistäni.

Marshall suostui kuskiksi meille ilmastoidulla pakettiautolla reissulle, jossa lähdimme Negombosta kello 5.00 aamulla. Matkalla suuntasimme ensin Kitulgalaan koskenlaskuun, siitä Belilenan luolalle josta jatkoimme Devonsin ja St Clairin vesiputouksille, Ceylonin tee tehtaalle ja lopulta myös aina Nuwara Eliyaan asti! Hulluhan tämä reissu oli, sillä takaisin Negombossa olimme vasta puolen yön jälkeen! Suosittelen siis yöpymään, ellet ole yhtä hullu kuin me  ;) Meille kuljettaja, polttoaineet ja ilmastoitu pakettiauto kustansivat 15 000 rupiaa eli reilun 80 euroa ja hinta oli TODELLA edullinen kun ottaa huomioon päivän pituuden, kilometrit ja joidenkin teiden mahtavan kunnon ;)

Osa seurueestamme matkalla koskenlaskuun Kiltugalassa

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Kitulgalassa, jossa Marshall vei meidät eräälle paikalliselle koskenlasku firmalle. Koskenlasku maksoi noin 2400 rupiaa/henkilö eli alle 15 euroa. Marshallin valitsema yritys oli selkeästi loistava valinta, sillä alusta asti meidän oppaina toimimamme nuoret miehet naurattivat meitä ja saivat turhat jännitykset kaikkoamaan :) Saimme aluksi opastuksen, mitä meidän tuli tehdä, jos opas huusi esimerkiksi " forward". Opastus tuli tarpeeseen, sillä melkoisia koskipaikkoja mahtui tälle reissulle!

Olen käynyt aiemmin laskemassa koskea Thaimaassa Ao Nangista käsin sekä Balilla. Kaikki nämä koskiseikkailut ovat olleet todella erilaisia. Ao nangissa koski oli todella rauhallinen ja siellä oli vain muutamia makeita laskuja. Kumiveneitä oli samassa koskessa tsiljoonia ja reissun hauskin osuus oli ehdottomasti vesisota muiden venekuntien kanssa. Thaimaassa hyvän ja hauskan oppaan merkitys korostui, jotta matka ei käynyt tylsäksi sillä välistä melomistakin riitti melko kivasti. "Krokotiili" huudot saivat aina hymyn huulille silti ;) Balilla koski oli virtaisampi ja siellä oikeasti joutui olemaan tarkka, että noudatti oppaan ohjeita kumartua eteen tai taakse kun liuimme melkoisella vauhdilla puunrunkojen tai muiden esteiden alta. Siellä saimme kokea myös uskomattoman 4 metrisen padon alaslaskun. Kitulgalassa koski sisälsi useita upeita laskuja isojen kivien välistä ja siellä koko matka oli jännittävä, kun aina seuraava putous näkyi jo edessäpäin kun edellisestä oli selvitty. Tässä koskessa myös ehkä korostui se, että opas oikeasti osasi hommansa kun olimme ajautumassa väärään paikkaan. Koskenlaskun lopuksi saimme uida - tai jouduimme uimaan kun opas nakkasi jokaisen vuorollaan jorpakkoon -  rauhallisessa poukamassa joka sisälsi myös melkoisen korkean hyppytornin, josta joku uskalikko kävi myös hyppäämäässä ;) Erityisen Kitulgalan reissusta teki myös se, että me olimme ainoat veneet koko koskessa! Ehdottomasti käymisen arvoinen reissu, jota en itse olisi jättänyt väliin mistään hinnasta :)

Kiltugalan koskenlaskupaikka kulkee Kelani- joessa, jossa on kuvattu legendaarinen elokuva "River Kwai". Miedän oppaamme näyttivät meille paikan, jossa elokuvassa nähty Kwai joen silta sijaitsi aikanaan. Nyt siitä ei ollut mitään jäljellä. Kitulgalassa koskenlaskuun on mahdollista yhdistää myös maastopyöräilyä, luonnon liukumäissä laskemista, kävelyä sademetsässä tai melkein mitä nyt mieleen pälkähtää. Me kuitenkin nappasimme tästä pisteestä vain itse koskenlaskun ja jatkoimme sitten talla pohjassa, kohti seuraavaa kohdettamme ;)

Ensimmäiset näkymät Belilenan luolasta

Kiltulgalasta kuivien vaatteiden vaihdoin jälkeen jatkoimme kohti Belilenan luolaa. Tämä olikin yksi jännittävimmistä osuuksista reissullamme, sillä Belilenan luolan ei ehkä vielä ajatella olevan mikään turistikohde. Oikeastaan kukaan ei tiennyt luolaa ennestään, kun kyselimme tälle reissulle itsellemme kuljettajaa ja se sai meidät ihmettelemään. Marshalkaan ei tiennyt luolan sijaintia, mutta kun näytimme sen hänelle nokian karttapalveluiden avulla, hän ymmärsi missäpäin se sijaitsi ja halusi ehdottomasti lähteä viemään meidät sinne. Tässä voisi olla myös hänelle uusi paikka, jonne tuoda muitakin turisteja ;)

Seikkailijatas viidakossa ;) (C) Kati Aaltonen

Belilenan luolalle pääsy tuotti hieman ongelmia, kun aluksi ajelimme pariinkin kertaan harhaan. Opasteita ei juuri näet ollu ;) Lopulta päädyimme erään vuoren juurelle pieneen kylään, jossa Marshal sai varmistettua, että luola oli aivan siinä lähellä. Toki sitten kylän mies sanoi, että autolla ei pääse pitemmälle, mutta hän voisi pienestä hinnasta viedä meidät parissa erässä Tuktukilla niin ylös kuin mahdollista, josta jatkaisimme kiviportaita pitkin itse luolalle. No näinhän sitä tehtiin, kun kerran tänne asti oltiin tultu! Tuktuk jätti meidät lupaustensa mukaan portaiden alkupäähän, jossa toki tajusimme, että olisihan sinne päässyt autollakin ;) Mutta menipähän ainakin rahat varmasti paikallisille eikä kyseessä ollut iso summa ;)

Kolme seikkailijaa Belilenan luolassa ;)

Belilenan luola sisälsi useamman pienen luolaston. Ensimmäisessä niistä oli jonkinlainen pyhättö outoine rakennelmineen. Luolassa kerrotaan myös sijaitsevan 12 000 vuotta vanha luuranko, niin kutsuttu Balangodan mies, mutta ainakaan me emme mitään varsinaista luurankoa kyllä löytäneet ;) Aluetta olisi voinut tutkia pidempäänkin, mutta meillä painoi hieman aikataulu päälle eksymistemme vuoksi ja niinpä meidän seikkailumme täällä jäi kahden ensimmäisen luolan tutkimiseen. Lepakoita löytyi ja upeita maisemia sekä melkoisen massiivista kallioseinämää!

Tie Belilenan luolalle

Tie Belilenan luolalle ei ollut ihan mikän huippukuntoinen. Sitä oltiin ilmeisesti parantelemassa, joten en osaa sanoa mikä sen kunto on nyt. Meidän retkemme aikana se oli kuitenkin melkoinen jännitysnäytelmä ajella - etenkin kun osuimme vielä hieman myöhemmin paikalliselle tietyömaalle ;)

Näkymää Belilenalle johtavalta tieltä.

Belilenan lisäksi Sri Lankan saarelta löytyy paljon muitakin luolia. Jostain syystä maassa ei ilmeisesti olla ihan tajuttu, että turisteja saattaisivat nämä luolat kiinnostaa. Osassa luolista on ilmeisesti kuitenkin ihan järjestettyjä retkiä. Itseäni jäi harmittamaan, että me emme reissullamme ehtineet tutustumaan muihin alueen luoliin. Mielelläni siis kuulisin, jos joku lukija on käynyt esimerkiksi Ravana Ella -luolassa, jossa on kuulemma todella upea sisäänkäynti tai Wawpaunen luolassa (Lepakoiden luola), jossa luolan sisältä löytyy lepakoiden lisäksi fossiileja sekä upea iso vesiputous!

Sri lankalainen tietyömaa

Palatessamme Belilenan luolalta kohtasimme paikallisen tietyömaan. Tässä maassa eivät asiat toimi ihan kuten Suomessa vaan odottamaan jouduimme niin kauan, kunnes kone oli tehnyt hommansa tässä kohdin. Hetki siinä meni, mutta mikäs siinä, kauniit maisemat ympärillä ja olihan se paikallinen työntekokin ihan näkemisen arvoinen juttu ;)

Ylemmäs vuoristoon käy tiemme!

Belilenan luolalta jatkoimme matkaa kohti Devonsin vesiputousta. Maisemat vain paranivat mitä ylemmäksi ajoimme ja vaikka kilometrejä kertyi melkoisesti eikä vauhti juuri pyöräilyä nopeampaa ollut, niin hetkikään ei tuntunut tylsältä! Maisemia katsoessa matka sujui rattoisasti ja Marshall oli myös loistava viihdyttäjä ja nauratti meitä jutuillaan aina sopivan tilaisuuden tullen :)

Juna Colombosta Nuwara Eliyaan

Matkallamme onnistuimme myös näkemään legendaarisen junan Colombosta Nuwara Eliyaan. Monet matkaoppaat suosittelevat Sri lankassa ollessaan toteuttamaan tuon junamatkan, sillä sen maisemat ovat kuulemma henkeäsalpaavat. Autolla varmasti pääset käsiksi samoihin upeuksiin, mutta toki junalla matkustamisessa on varmasti omat erikoisuutensa ja onhan se noin 1000 kertaa halvempaa kuin kuskin ja auton vuokraus ;) Kannattaa siis kokeilla, mikäli hienot maisemat kiinnostavat ja matkabudjetti ei ole kovin suuri :)

Nuwara Eliyan lähellä alkoivat vuoret ja jykevät mäntymetsät muuttua teeviljelmiksi. Kaikkialla näkyi teen poimijoita työssään ja olivathan nämä vijelmät huikean kauniita! Ensin tee viljelmiä oli vähän, mutta mitä lähemmäksi saavuimme Nuwara Eliyaa, sitä suuremmaksi muuttuivat teeviljelmät.

Teeviljelmiä Nuwara Eliyan lähellä

Meillä oli sen verran epäonnea matkassa, että sää muuttui sateiseksi päästessämme parhaille näköalapaikoille. Eipä tuo lämmin trooppinen sade toki kauhaksi haitaksi ollut, mutta toki kuvissa eivät maisemat pääse täysiin oikeuksiinsa, kun pilvet alkoivat peittää taivasta.

Marshal säikäyttämässä minut: " Älä putoa! " . Taustalla Devons Fall (C) Kati Aaltonen

Devons Fall-vesiputouksella pysähdyimme alunperin viimeisenä etappinamme. Tälle paikalle oli rakennettu oikein näköalatasanne, josta pystyi ihastelemaan vesiputousta. Paikalta löytyivät myös reissun ainoat normaalit vessat, joten kannattaa hyödyntää mikäli täällä matkaatte ;) Devons Fall oli kyllä komea iso vesiputous, mutta oma ajatus siitä, että sen juurelle olisi päässyt seikkailemaan kuten Thaimassa ja Balilla vesiputouksilla romuttui kyllä täysin. Keskellä melkoista ryteikköähän se putous virtasi, joten täällä sai riittää pelkkä maiseman ihastelu virkistävän uintihetken sijasta ;)

Vuoriston tiet olivat loistavassa kunossa verratunna mihin tahansa muuhun Aasian maahan jossa olen reissannut!

Devonsin putouksella Marshall ehdotti, että koska olimme siellä niin hyvissä ajoin, voisimme hyvin jatkaa matkaa ihan Nuwara Eliyan kaupunkiin asti. Hän halusi ehdottomasti näyttää meille sieltä pari paikkaa. Meillehän tämä kelpasi sangen mainiosti silti mikäs siinä oli istuskella ilmastoidussa pakettiautossa ihaillen toinen toistaan upeampia maisemia. Ja tietkin olivat olleet koko matkan todella hyväkuntoisia lukuunottamatta poikkeamista Belilenan luolalla ;)

ST Clairs Fall

Jatkaessamme matkaa näimme etäältä myös St Clairsin vesiputouksen, jota kutsutaan myös Sri Lankan Niagaraksi. Ihan ei samoihin mittapuihin tämä vesiputous päässyt ja lisäksi sen virtaus oli vähentynyt huomattavasti aiemmasta mahtavuudestaan ylempänä tehtyjen patotöiden vuoksi. Sateen ja sumun keskellä tulipahan tämäkin kuitenkin nähtyä.

Marshall tosiaan ajoi meidät Nuwara Eliyan legensaariseen kaupunkiin saakka ja esitteli siellä meille kunnon turistikierroksen opastuksineen. Jotenkin olimme esittelyistä niin hämillämme, että yksikään meistä ei tajunnut ottaa yhtä ainutta kuvaa kaupungista! Täytynyt olla kyllä melkoinen kierros! ;) Nuwara Eliya oli kyllä erikoinen - ehkä erikoisin kaupunki jonka ole nähnyt. Oli kuin se olisi jämähtänyt sinne jonnekin 1700 luvulle. Kaikkialla oli hevosia, hevoskärryjä, muuleja ja aaseja joilla ihmiset liikkuivat. Yksi isoimmista nähtävyyksistä tässä kaupungissa oli vanha upea rakenus, joka nykyään kulki nimellä the Gran Hotel. Se oli niin vahvasti englantilaisvaikutteisesti rakennettu, että jotenkin oli suorastaan huvittavaa, että keskeltä Sri Lankan viidakoita ja vuoristoja löytyi tällainen rakennus! Itse asiassa koko Nuwara Eliyan kaupunki oli selkeästi saanut melkoisesti vaikutteita englantilaisilta jokunen vuosisata sitten ja sinänsä se on nähtävyys, joka kannattaa käydä katsomassa. Osa Sri Lankan monipuolista ja rikasta kulttuuria.

Liptonin teetehdas

Nuwara Eliyasta jatkoimme matkaa Liptonin teetehtaalle, jossa saimme opastetun kierroksen teen valmistuksen saloihin. Kierroksen lopuksi saimme myös maistella tutuista tutuinta Liptonin teetä ;) Itse opastuskierros oli ilmainen, mutta kuten kaikissa muissakin vastaavissa paikoissa, ohjattiin turisti kierroksen jälkeen teekauppaan tekemään ostoksia. Pakkohan ei mitään ollut ostaa, mutta toki tässä oli hyvät paikalliset tulijaiset hommattuna kotiväelle Suomeen ;)

Yksi vesiputous kotimatkamme varrella

Tee tehtaalta alkoi sitten kotimatkamme. Matkalla pysähdyimme vielä pariinkin otteeseen ostamaan hedelmiä tien varressa niitä kaupittelevilta paikallisilta. Marshal itseasiassa taisi ostaa kaikki salaattitarpeet tulevaksi viikoksi ravintolaansa mutkittelevan vuoristotien aikana. Jokaisessa kulmassa nimittäin auto pysähtyi ja Marshal kaivoi povitaskustaan pienen summan rahaa jonka ojensi paikallisille ja sai vastineeksi kaikkea salaatin, kurkun ja hedelmien väliltä. Jos ymmärsin oikein niin kaikki Sri lankan kasviket todella viljellään sisämaassa ja kuljetetaan sieltä rantojen turistikohteisiin ravintoloihin. Ja usein tavara ei kulkeudu vaan ravintolan pitäjät joutuvat ne itse käydä hakemassa isoilta vihannesmarkkinoilta tai Marshallin tapaa pitkin vuoristotietä ajellessa ;)

Auringonlasku vuorilla

Matkamme kruunasi ehdottomasti aivan uskomattoman hieno auringonlasku, jota ihastelimme pitkään ja hartaasti. Siitä alkoikin sitten liki kuuden tunnin ajomatka takaisin Negomboon. Ei ollut helppoa - etenkään kuskillemme, jolle ajoa kertyi  lähes 19 tuntia pienet tauot mukaan lukien. Mutta olihan tämä seikkailu!

Summasummarum:
Ollessasi Sri Lankalla, et voi missään nimessä missata reissua Nuwara Eliyaan ja etenkin sitä ympäröiville upeille maisemille sekä nähtävyyksille. Jos jätät tämän väliin, et ole nähnyt sitä parhainta antia mitä Sri Lanka tarjoaa matkaajalle! ;) Nappaa siis edullinen juna tahi kuski ja nauti yö viileässä ja kosteassa vuoristossa vaihteluksi kuumille rantakohteille ;) Aina voit myös kokeilla kuntoasi nousussa Adamsín kukkulalle ;)